Fasil la halimar ita atu hili Mutin ka Metan tanba ida nee opsaun nebe klaru maibe, difisil tebes wainhira atu bele hili opsaun iha mutin no mutin ka metan no metan tanba ita lahatene diferensa iha nebe. iha kondisaun hanesan nee dala barak halo ema sai traidor ba nia aan no dala barak sakrifisiu opsaun sira nebe iha no la afeta diretamente ba nia aan atu nia labele sai vitima ba kondisaun nee, maibe moris nee perisija hili parte ida nebe mak diak no los ba ita ida-ida nia aan tanba hakarak ka lakoi imposibel ita atu sai traidor too mate. wainhira ita labarani hili ona opsaun hirak nebe mak iha, ita dala barak tabele subar iha ema seluk nia moris, wainhira ema nee susesu ita mos basa liman tuku karas dehan hau mos ida hotu maibe, wainhira ema nee monu ba susar ita komesa nega no lakaoi hola parte ona no sub-subar hadook-aan atu la bele hetan moe mos, aat liu tan komesa uza monabra oi-oin hodi hamosu hanoin publiku nebe mak negativu konaba ema nee atu ema hotu hamoe no hamonu dignidade tomak iha ema seluk nia matan....Kuitadu...!!! ema nebe mak firmi no hili parte ida maske hela iha opsaun mutin no mutin ka metan no metan nia laran ema nee mak sei sai manan nain ba moris nee no too ikus istoria sei konta tuir husi jerasaun ba jerasaun maske ruin mohu hotu ona. tuir lolos asaun saida deit mak ema ida halo laos tanba buka naran ka buka oin maibe lolos nee ema nee hatene ona ninia aan hanesan ema no rekunyese nia an tomak nudar ema nebe iha abilidade atu halo hahalok positivu ruma iha moris hodi fo influensa positivu ba ema seluk atu bele dudu lalais hanoin konstrutivu hodi hamosu mudansa ba ema tomak nudar sosiadade. hamosu hanoin atu tau ba iha asaun nee susar los tanba ema seluk sempre uza limitasaun sai hanesan barera atu hases an atu lakoi lori naha responsabilidade nee hamutuk maibe hili dalan atu hateke deit no koko hamonu liu husi asaun nebe mak la favorese ita ema atu halo. iha tempu ukun aan nee ita merese ona sai objetu ba moris no sai autor ba asaun dezemvolvimentu hotu hodi hatudu ba ema hotu katak ita laos iha deit kapasidade atu halo agregasaun fizika maibe ita mos iha kapasidade, matenek no iha mentalidade nebe mak diak atu hamrik iha oin hodi sai autor prisipal iha nivel munisipiu too iha ita nia suco rasik. too ona tempu ita husik mentalidade atan no mentalidade instan ita persija tama iha prosesu tomak husi hahuu too remata, ita la iha razaun atu hakiduk tanba la iha istoria traidor konaba ita husi jerasaun ba jerasaun. iha tinan hirak nia laran ita prepara an hodi kria kondisaun rekursu ema nebe mak forti no oras nee ita iha ona natoon atu hahuu dadaun sai autor ba prosesu dezemvolvimentu tomak. hakuak boot ba ita hotu.
